sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Impressio 80-luvun alusta

Me, jotka matkaamme keskiyöllä peltimunaan kapseloituna, saatamme muistaa jotakin 80-luvusta, vaikka mieluummin katselemme hoffmankuuta säädettyämme ilmastoinnin, laskettuamme ohi livahtaneet lepakot. Tunnelmaa ei ole, on vain väsymys ja asfalttikanjoni, josta repaloidumme sumuun. Aavemaista - miksi muistelisimme jotakin, josta on kolmekymmentä vuotta - todellakin, siitä on niin kauan. E.T.A.-parka, häntä ei kai ollut käännetty silloin, ei ainakaan Kultaista maljaa, kuun kehruuluuta polki E.T., jos häntäkään kukaan muistaa. Muovitapettia ja kokolattiamatto lastenhuoneessa, kun viattomuus päättyi. Katosta riippuva rastasverkko täynnä pommikonekrääsää, kokistölkkejä. Neppailin purukumeja kerrossängyn yläpedin pohjaan ja iso limainen pää tuijotti seinältä. Oliko sillä joku kori? Oli, mutta meidän seinällä ei avaruusmiestä näkynyt. Tunnelma? Muniin kihosi mustia karvoja, ikuisuuden spiraaleja. Muuta muistettavaa? Hämähäkkimies, Tuomion temppeli, Lepakkomies ja vampyyrit, erektiot, joiden laskemisesta sai palkaksi kourallisen liimaa; Eurooppa kosteita leirintäalueita, päivä saksalaisella uimarannalla, suurella torilla Hampurissa. Kotona Korvenahon veljekset tappelivat jatkuvasti, uivat karikolle kossupullo vatsan päällä, ajoivat pyörillään kaljaa kylältä. Eräänä päivänä Kari heitti Markun kaivoon, yritti vielä huitaisi perään kirveellä, jonka hamaralla oli ehtinyt ruhjoa veljeään rintaan. Kun palokunta ja lääkintäyksikkö saatiin paikalle ja hukkumisvaarassa ollut pelastettiin, oli Kari veljeään avosylin vastassa: "Markku, rakas veljeni!" Äkkiä huomaan, että näistä kuvista voisi loihtia kokonaisen verkon, mutta olemme melkein perillä eikä tie tarjoa enää yhtään tekosyytä jatkaa. Ajat sitten olet nukahtanut penkillesi, pää puoleeni retkahtaneena.

Ei kommentteja: