tiistai 14. heinäkuuta 2009

Impressio välilauseesta

Miten on, voiko se olla? Sinä olet sakalainen, toinen sanoi. Mikä, hän kysyi, mikä. Saksan mustalainen. Hevonen! Kuten sanottu. Kuten he ilmaisivat asian. Istuimme sillä hetkellä baarissa, he keskustelivat ja minä murahtelin siihen suuntaan. Siinä oli hiekkaa, huomasin sanovani ja kaduin saman tien. Siihen suuntaan. Esimerkiksi. Esimerkiksi. Tarina oli kutakuinkin tämä. Kuten sovittu, pieni toisto ei ole pahasta.

Hän ei ymmärtänyt, miten noin luiseva henkilö saattoi olla niin täynnä vihaa ja lihasenergiaa. He olivat antaneet hänelle rahaa, jotta hän selviytyisi alkuun. Vähempikin olisi välttänyt, hän ajatteli mutta otti setelit nurkumatta ja tunsi sen välittömästi virheeksi ja sijoitukseksi ja mikä pahempaa, korrektiudeksi. Suunnitelmia? Hän tiesi olevansa urheilusukka kolmen euron korissa.

Hän oli maannut sängyssä saunan nurkassa, kun he tulivat siirtämään saunaa. Hän sanoi: "Sieltä Helsingin rakkikoirat tulivat; tiiliskivi on täällä." Kuumia kiviä sängyssäkin, jotta hän pysyisi lämpimänä.

- Aivan, hyvä on.
- Mikä?
- Se siis sopii. Sinä maksat velkasi takaisin.
- Velka?
- Rahat jotka jätimme haltuusi kun tulit tänne. Ne olivat pantti.
- Pantti, mistä?
- Sinusta.
- Mille minä olisin pantti? En tullut tänne itseni vuoksi.
- Enää et sekaannu tähän.
- Minä tiedän, että Felix on elossa.
- Sika!

Äkkiä hänen mieleenpalauttamisensa oli täällä, hänen muistinsa, hänen toistonsa. Oli ilmeistä, ettei hän ollut suunnitellut tätä yksin, olisi selvennettävä he. On epävarmaa, oliko hän suunnitellut tätä lainkaan. Tämän sanon hänen puolustuksekseen mikäli se ylipäänsä on tarpeen; hän itse on tietämätön koko touhusta, joka aiheutettiin jo kerran aikaisemmin maalaiskaupungissa hänen avullaan hänen sitä ymmärtämättä tai hänen siitä välittämättä, mikä on suurimmassa osassa tapausta yksi ja sama.

- Suurimmassa osassa, hän kysyi. Mikäli puhumme yhä niistä julmetun asiapapereilla puuhaamisesta, olen ymmälläni.

Jatkoin päättäväisesti, mutta hän löi nyrkin pöytään ja karjui:
- Seuraavaksi päähenkilö kai nimetään Kameleontiksi. Mikään ei ole raivostuttavampi klisee, luultavasti sorrut juuri siihen. Miten luulet elättäväsi itsesi näillä järjettömyyksillä.

Olin kuin en olisi kuullut loukkausta, vain kannustavan muodollisuuden.

- Hänen nimensä on John Seldom, mutta sen hän saa tietää paljon myöhemmin.

Ei kommentteja: