maanantai 23. marraskuuta 2009

Uusi maailma

Meitä oli ensin Uusi maailma, lohkeaminen, lumisateesta tuleva Hän katseli tanssivaa peilikuvaansa Kyllä hän tulikin Kuin Kansallisen kokoomuksen johtaja Käymme neuvottelun asiasta jossa minä käytän kaikki järjettömyyden Muodostumat kun piikki saa olla auki


Uusimmissa runoissaan he olivat kuvanneet taivaan talikynttilät. Joku hyppi raivoissaan pusikoista, joka niistä jäi. Kuviteltiin myös mäyrä. Nähtiin että olen tekojeni mies.



Jos täällä on joku vastarangan vänkä niin minä. Siitä ei pitäisi olla selvyyttä. Halkopinossa tuuraa cityihminen. Sen kokoisesta oli puhe. Peruukki on Bretagnesta. Uusimpien tutkimusten mukaan hänellä on aksentissaan ranskalainen rakastajatar, Céline-Céline.

2 kommenttia:

Harry Salmenniemi kirjoitti...

Mietin aina kun on näitä sarjoja joissa on numeroita että tarvitseeko numeroita todella olla, siis eivätkö pelkät suuret välit riittäisi? Myös mahdollisessa valmiissa teoksessa... Minua nimittäin itseäni häiritsee, kun nämä I, II ja III voidaan oikeastaan lukea missä tahansa järjestyksessä ja kuitenkin numerot osoittavat vain yhden tietyn järjestyksen.

Tämä tekstifragmentit ovat kyllä hienoja; tuo omakuva alla on vielä hienompi. Sanoisin että se on myös koskettava, mikä on aika harvinaista, ainakin minun sanomanani. Liikutuin siitä jotenkin, mikä on tervehdyttävää.

Vesa Haapala kirjoitti...

Tänks lukija n:o 1! Olet oikeassa, numeroiden on aika väistyä.