tiistai 22. toukokuuta 2012

Aikataskut



Välillä löydän itseni mielettömistä aikataskuista: pitkiä vuorokausia, tapahtumia joita en voinut ennakoida tai tunnistaa ja juuri niinä hetkinä maailma käski minun toimia. Ja yhä vaatimuksineen se maailma jonka tunnen: esseepinot, suoritusmerkinnät, suositukset, hajallaan lojuvat artikkelit, työaikasuunnitelmat, kokoukset, puheet, sisäkaarteessa vierailut, tapaamiset, terapiat, kyyditsemiset, läksynluvut, pesetykset, leikit, ruoanlaitot, siivous, välienselvittelyt, auto, piha, varastot, istuminen ja odotus ja kaikessa ryntäys paikasta toiseen. 19 tuntia läheisyyttä vuorokaudessa tekee joskus erakoksi.

Jotkut kutsuvat tätä ruuhkavuosiksi, minä putoamiseksi minuutteihin, persooniin ja esineisiin, joista en pääse. Toisaalta --- miksi edes haluaisin, siksikö, että olen ollut huono ennakoimaan tapahtumien kulkua? Näissäkin intervalleissa aistin hiljaisuuden, joka tekee itsestään odottamisen arvoisen.

Ei kommentteja: