sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Uni ja happi



Unessa, kuten aina, kieli on kirkasta ja syntyy yhteen säkeeseen niin kuin tahtoo. Yritän herätä kirjoittaakseni, mutta samassa tietoisuus, sen ele, pyrkimys, pudottaa happolastinsa, ja syntaksi turmeltuu --- hetki ja saan kiinni enää yksittäisistä sanoista, nekin torsoiksi syöpyneinä. Silti unella on kielensä, ei kaaoksen vaan mahdollisuuden kieli, myös sanallinen artikulaationsa, josta se toisinaan muistuttaa nukkujaa houkutellakseen eteenpäin. Unen voi muistaa jälkinä, mutta sen ilmaisut on keksittävä uudelleen. Tässä se muistuttaa kaikkea muistamista ja kaikkea palamista: aine eri astein yhtyy tietoisuuden happeen.


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei

Miksi Ötzissä Christopher Laschin etunimi kirjoitetaan Christoffer?

Vesa Haapala kirjoitti...

Parahin anonyymi:

Selitys 1 (poeettisempi): Siksi että ff on lyhenne sanoista fast forward ja siksi että siitä tutkimuksesta tulee mieleen myös toffee.

Toinen (proosallisempi) selitys on, että kyse on kirjoitusvirheestä joka on syntynyt tekstiä kopioitaessa.

Vesa Haapala kirjoitti...

Jatkoselitys: olen todellakin kopioinut nimilistan Richard Sennett, Christoffer Lasch, Gilles Lipovetsky
ja David Michael Levin jostakin tutkimustekstistä, jonka olen jo unohtanut (en ole lukenut ko. herrojen kirjoituksia kuin nimeksi). Rimpsu oli käyttöyhteydessään ironinen, joten tuo selitys 1 kiehtoo itseäni tässäkin valossa entistä enemmän.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno, erityisesti viimeinen virke. Mutta otsikon englanninkielisyys tuntuu jotenkin siltä, kun kuvataiteilija tekee jotain (unenomaista?!) ja sitten antaa sille etiketin juuri enkuksi. "Tässä tää nyt on ja tätä tää nyt tarkoittaa, pliis koko maailma, ostakaa."

Lienee selvää, että tämä kommentti tuli töräytettyä kerralla miettimättä. Ehkä tavoittelin vastaherännäisyyttä, hmm, häh?

Vesa Haapala kirjoitti...

Kiitos, anonyymi, korjaus paikallaan!