sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Sopimusneuvottelu




-- On vääjäämätöntä, että jossakin vaiheessa elämä vain saavuttaa pisteen, jossa kaikki alkaa hiipua, sille ei mahda mitään.
-- Tarkoitatko kenties meitä?
-- Heitä, noita, naapureita, meitäkin.
-- Tämäpä syvällistä. Mistä nyt kiikastaa?
-- Minä hiivun tavallani, sinä tavallasi.
-- Minun pitäisi siis käydä useammin lenkillä ja meidän pitäisi harrastaa useammin seksiä pitkän työrupeaman jälkeen?
-- Sekin voisi auttaa.
-- Minua kyllä kummastuttaa miesten elämä. Ihmiset jotka ovat saaneet vaikka mitä herkeävät yhtäkkiä mielettömiin tyhjyydentuntoihin ja ratkaistakseen asian alkavat vongata seksiä, niinhän se menee. Jopa Sting sanoi, että seksi on hänen elämänsä tärkein asia.
-- Miksei olisi?
-- Miksi pitäisi olla.
-- No sinua se ei ainakaan kiinnosta.
-- Mietipä miten se menee. Milloin viimeksi huomasit minua tai milloin ylipäänsä huomaat minua paitsi kun tahdot vongata?
-- Älä viitsi.
-- Istut koneellasi ja tyydytettyäsi kirjoittamisen tarpeet turhaudut hetkeä ennen nukahtamista. Ainoa seikka, joka silloin tulee mieleesi on, että minulla voisi olla sinulle jotakin annettavaa, tarkemmin ottaen sehän on ilmiselvää kello 23.55 maanantai-iltana hermoja raastavan työpäivän jälkeen. Kävelin kaksi edellistä iltaa mustassa kimonossa ilman pikkuhousuja pitkin huoneistoa, etkä reagoinut mitenkään...
-- Iskurepliikkini taitavat olla vähän ruosteessa.
-- Muistelehan hetki, miten sitä pyydettiinkään nätisti. Jos nyt ylität itsesi kahtena seuraavana päivänä, sinua saattaa onnistaa...


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ala-Harjaus päivässä pitää bloggarin vireessä.

Vesa Haapala kirjoitti...


Näinhän se on. T. nimim. "Mä en koskaan kirjoita omasta elämästäni vaan kavereitteni elämästä"