torstai 30. toukokuuta 2013

Päiväsi ovat lasketut


Päiväsi ovat lasketut. Kuka ne laski? Miksi kuolit juuri nyt?

Meillä oli ikää suunnilleen saman verran, olin sinua kolme kuukautta vanhempi. Nyt luen Syöpäliiton addressista: Hän on laskenut meidän päiviemme määrän ja pistän vihkon takaisin hyllyyn ja otan toisen. Tuo laskutoimitus ei lohduta luultavasti ketään toista.

Miten hän laskee päivämme? Kertooko hän siitä viestin toimittajalle, tapahtumajärjestäjälle ja alihankkijoille? Meneekö viesti kohteelle uhkauksena vai lakonisena toteamuksena? Pian luoti siirtyy piipun verran kohti päätä ja lävistää sen.

Minua lohduttaa ajatella, että päivämme ovat lasketut, mutta entä ne, joiden lähelle laskelma osuu. Minua lohduttaa, etten tiedä noista laskelmista mitään ja etten aiokaan ottaa selvää.

Laskea ankkuri kristallivirtaan jne. Ajattelen tätä kieltä: puhun itsestäni imperfektissä kun puhun sinusta joka olet poissa, lopullisesti. Muistan toisenkin sananlaskun: Ja ellei noita päiviä olisi laskettu, mikään liha ei pelastuisi.


Ei kommentteja: