tiistai 29. lokakuuta 2013

Tämä matka*



Jokin liukuu, jokin liikkuu myös silmissä. Kun kuva itse on verkkokalvo, se on perhosen kuolema. Kun makeanhimo kuohahtaa, kun tahtoisit kuluttajasta tuottajaksi. Paikat joissa sanoimme olleemme tulivat meitä vastaan kuin home tai yhteyttäminen. Tuulee, plus 8 astetta, sade alkaa nyt. Hänen kääkkyvä, viinan latkima äänensä, kitalaen romahtanut... Kuka on pikku BB-fani? Sano Nipu. Oletko tökkinyt kaltatun linnun rintaa. Nämä isovanhemmat, änkyräkännissä. Lapsenlapset suutelevat heitä suulle. Lapsia 17-vuotiaana. Teidän ei tartte tehdä niin. Mä oon vaarin lapsi. Kun se ja äiti erosivat... Fas-kasvot. Mistä sä voit muistaa tuollaista? Get in shape. Black flag. Defy. Viinanhaju jää leijumaan autokoulusta tulleen yksinhuoltajan ympärille, kun he lähtevät. Hän työntää tutin tytön suuhun. Siniset saappaat, rasteri. Nyt jokin liikkuu. Bakteerien kolonna. Tämä on oikotie. Ei modernismiin vaan. Pelkkä kuoleman eufemismi. Kadulla odotan näkeväni aina tietyn hahmon: tunnistettavan ihmisen ahdistus. Ihminen joka yhä odottaa kadunkulmassa minulta jotakin. Glide. Tyylikäs tapa poistua. Glade. Tyylikäs tapa pitää koti raikkaana. Punaisin digikirjaimin 18:50 ja juuri silloin viimeinen minuutti murtuu. Nytkähdyksiä. Elämäni. Jos kaikki on kytketty pistorasiaan. Jos elät vain tämän yhden häviävän kipinäsuihkun hetken. Halkoja kantavat sähköallergiset naiset. Pickup, lavalla kaksi tammen runkoa. Herkkuja tasarahalla. Kuusi vaihtoehtoista tapaa tukehtua ja tappaa eläin. Haku 30.11. asti - entä sen jälkeen? Löydän avaimeni tuhkasta. Kuumuus on puhdistanut sen muovista. Hänen alistunut äänensä, kun hän tajuaa ettei tarinaa tule. Rekkaparkki ja pimeä auto ja ruumis. Rebekka. Paineilmaa. Punainen STOP. Ei lunta, tuulee lauhasti, jokin liikkuu, tulee mieleen pelko. 

*Tikkurila-Ilola 18:36-18:59, bussi 63N,  29.10.2013

Ei kommentteja: