torstai 19. joulukuuta 2013

Portaat



Joulukuun aamu. Kävelen ja ajattelen tätä talvea, jäistä, renkaiden painamaa tietä, tätä talvea enkä muista milloin viimeksi olisin miettinyt sitä mikä tulee, kaikki on niin hetkessä  kiinni, ja minä elän suoritusportaassa, paikassa jossa portaita riittää.

Musta talvi tammikuuhun saakka, lumetonta, tuuli antaa kyynelet silmiin, vaikka en tunne mitään.

Elämä käy mielenkiintoiseksi kun ei ole juuri rahaa, mutta on paljon vastattavaa. Se käy mielenkiintoiseksi kun ei ole paljon ajatuksia, mutta ajateltavaa riittää. Saa nähdä, luulen että yli mennään.

Kirkkaassa ojassa on roskia, ruohot vihertävät pihoilla. Jos maailmaa jaksaa katsoa, tajuaa ettei se katoa, vaan kääntyy joka hetki nurin kuin taskun pohja.

On helppo kuvitella näille kaduille zombeja; nuhjuinen kauneus kuin hiiltynyt, repeillyt van Gogh tai Perhosveitsi-Heikin ja Lika-Akin aakkoset.


Ei kommentteja: