torstai 20. marraskuuta 2014

Ensimmäiset kliseet



En tiedä, mitä olen, mitä on
se jokin, johon uppoutunut olen
kuin Kainin otsa, WC mahdoton.

Ja taaskin, lukittuna sisältä,
yön seinää potkin, kasvot kurotan - - -
Oi suurenmoista, ovi maalattu.

Vai onko siellä musta hetki, missä
jo kohtaa hätä retken riemukkaan,
kun lukot ovat kiinni ja tiirikka on maalattu?



Ei kommentteja: