tiistai 1. syyskuuta 2015

Way of life









Aina yhä uskottavammat hampaat,


pillu, kaularanka. Kädet heiluvat, kuristavat,


menettävät otteensa. Miksi odotin totuutta,


kaadoin lisää kahvia kuppiin?


Ruokki vaappuu yhä uudestaan poikki saman rannan.


Miksi historian horisontti venyi tänne, näin


epäuskottavin yksityiskohdin että minä


olen erisnimi, päivän mainintaan sopiva käytös,


joka juuri näin on kohdattava.











Ei kommentteja: