tiistai 29. marraskuuta 2016

Tyhjällä tiellä






Olen tyhjällä tiellä:

ohikulkevia hahmoja, keräilyraiteillaan.

Menevät pois, palaavat takaisin,

mutta tie on tyhjä.

Ehkä kuvittelimme itsemme pisteiksi joita ei voi kammeta sijoiltaan

(kuin luonnontieteen museo, ei kansallisen ihmisen

lyhyt historia, kauniita käyttökaluja vitriineissä, kekseliäisyys, kipu ja häpeä).

Silti aika, hetki hetkeltä,

uurtaa meitä yhä enemmän itsemme kaltaisiksi:

Prisma jossa huomaamme maiseman valahtaneen ohi

ja tie on yhä täysin tyhjä.





maanantai 21. marraskuuta 2016

Kaksi ajatusta





Vaikka logos on kaikille sama, elävät useimmat
kuin heillä olisi oma viisautensa.

 
 

Mihin hyvänsä ihmisen mieli on kiintynyt,

on hänen mentävä sinänsä luo.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Jutun juoni


Tässä alku kuin tietoisuus: valtava räjähdys, joka ei seurannut mistään,
kaikki tuloillaan kuin olemassaolo.

Entä jos kaikki seuraa keskikohdasta, jota emme hahmota?

Tai väistämättömästä lopusta: alku kuin jonkin kyllin vanhan pirstoutuminen
pienimpiin, kaiken repiviin osiinsa?