perjantai 13. huhtikuuta 2018

HS:n toimittajien kyky kirjoittaa analyyttisesti?





HS:n Lari Malmbergin juttu "'Hyi, maahanmuuttaja!' sanoi vastaan tullut nainen Tawab Qaderzalalle - Helsinki toivoo kasvavansa maahanmuuttajien varassa, mutta syrjintä vaikeuttaa heidän työllistymistään" (HS 13.4. Kaupunki, A 17-A 18) paljastaa jälleen kerran sen tason, millä Hesarin toimittajat kykenevät analysoimaan maahanmuuttoa ja suomalaista työelämää.

Ingressin nosto "Tawab Qaderzadan kokemusten mukaan ennakkoluulot vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten työllistymistä" paljastaa yhden osasyyn, ikävän syyn, mutta vain pienen osasyyn sille, miksi maahanmuutajat eivät työllisty. Paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin epäluulot ja rasismi ovat puutteellinen koulutustausta, olematon tai huonosti dokumentoitu työhistoria ja kielitaidon puute.

Muualta tulleiden ihmisten vihaaminen ja rasismi ovat kerta kaikkiaan kuvottavia ilmiöitä eikä niiden olemassaoloa voida kiistää, mutta rasismikortin työntäminen selitykseksi maahanmuuttajien työllisyys- ja työllistymisongelmiin on epätoivoista, koska se ei yksinkertaisesti selitä sitä, miksi maahanmuuttajat, varsinkaan humanitaariset maahanmuuttajat, eivät työllisty kunnolla maamme melko vaativilla työmarkkinoilla. Tilastojen valossa tyhmempikin tajuaa, ettei ainakaan heikosti koulutetuista humanitaarisista maahanmuuttajista ei ole työelämämme pelastajiksi, vaikka osa heistä saataisiinkin kotoutettua ja koulutettua tai otettua suoraan osaksi suomalaista työelämää.

Tässäkin tapauksessa HS:n lehtiartikkelin lukeminen on masentava kokemus, paitsi inhottavien rasismikuvausten myös toimittajan osaamisen vuoksi.

Jos tahtoo lukea enemmän tosiasiapohjalta lähteviä lausumia, pitää avata nettilehden kommenttiosuus. Nostan sieltä esiin neljä kommenttia. Näitä hyviä kommentteja on vaikka kuinka, siellä on tilastoja ja tutkimustietoa niin, että hävettää Malmbergin puolesta.

Nimimerkki Prossimo Treno kirjoittaa:


"Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Lähi-idästä ja Somaliasta tulleet työllistyvät selvästi huonoiten. Neljän maassaolovuoden heistä vain 15% on töissä ja 30% on kokonaan työvoiman ulkopuolella (eivät hae töitä tai opiskelemaan). Lähi-idästä ja Somaliasta tulleiden naisten työllisyys on perinteisistä sukupuolirooleista johtuen erittäin huono.

Myös koulutustaso on Lähi-idästä ja Somaliasta tulleilla selvästi huonompi kuin mediassa on annettu ymmärtää. Koulutuksella on merkittävä vaikutus työllistymiseen. Selvästi merkittävämpi kuin jutussa mainitulla syrjinnällä.

Muista afrikkalaisista kuin somaleista neljän maassaolovuoden jälkeen töissä on lähes puolet ja aasialaisista (Kiina, Vietnam ym.) 37%".

Nimimerkki Ganbare siteeraa maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkönä toimivaa Ilkka Haahtelaa ja kommentoi:

"'Haahtela sanoo, että etenkin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Helsingissä kipeästi. Väestö vanhenee, syntyvyys laskee, huoltosuhde heikkenee ja niin edelleen.'

Jos kaikkien maahanmuuttajataustaisten keskimääräinen työttömyysaste on 24.1%, täytyy sen olla muissa kuin tuossa taulukossa esitetyissä maahanmuuttajaryhmisssä olla varsin alhainen. Kuinka korkea muuten on helsinkiläisten työttömyysaste (12,4%), josta on maahanmuuttajien työttömyys puhdistettu pois?

Vaikea muuten uskoa, että huoltosuhdetta parantaa ryhmä, josta kolmannes on työttömänä. Eli, se työssäkäyvä osuus (poislukien kaupungin, valtion yms. verorahoilla kustannettavat työpaikat) pystyy kustantamaan työttömän osan sosiaalietuudet ja tuomaan vielä nettolisäpanoksen kokonaispottiin.

En jaksa uskoa, että työllistymisen esteenä on pelkästään rasismi tai syrjintä.

Tarvitaan puolueetonta tutkimusta siitä, miksi työttömyys kasaantuu juuri tietyille maahanmuuttaja ryhmille. Tarvitaan myös enemmän 'menestystarinoita' nuorista maahanmuuttajista, erityisesti nuorista naisista, jotka kouluttautuvat ja hankkivat yksityisellä puolella niitä oikeita veroeuroja.

Vain faktoilla pystytään purkamaan ennakkoluuloja."

Nimimerkki Wisewoman75 kirjoittaa täyttä asiaa:

"Suomi tarvitsee kyllä maahanmuuttoa, nimittäin oikeanlaista maahanmuuttoa. Kehitysmaista suuntautunut maahanmuutto on sellaista, joka ei hyödytä Suomea millään tavalla, koska tulijat ovat usein ilman minkäänlaista koulutusta ja heidän kulttuurinsa ja tapansa ovat tyystin erilaiset. Ruotsista, joka oli Euroopan turvallisin valtio aikoinaan, tuli 50-vuodessa Euroopan turvattomin valtio liian avokätisen maahanmuuttopolitiikan takia. Äärihumanismi on vaarallinen aate, joka pahimmillaan johtaa koko maapallon tuhoon.

Maapallon kantokyvyn puolesta Eurooppa oli menossa jo hyvään suuntaan väestömäärän laskiessa, mutta sekin saavutus tuhotaan ottamalla tänne miljoonia ja miljoonia kehitysmaista tulevia ihmisiä, jotka ovat alttiimpia saamaan suurikokoisia lapsimääriä. Emme voi ajatellä pelkästään humaanilla tavalla, mikäli aiomme selviytyä tulevasta väestönräjähdyksestä menestyksellisesti. Meidän tulee tavalla tai toisella tukea sellaista politiikkaa, mikä auttaa maapallon kantokykyä. Autetaan kehitysmaita taloudellisesti omissa kotimaissaan, jotta elintaso nousee ja naiset pääsevät kouluttautumaan. Tämä on ainoa oikea tapa kestävään kehitykseen ja siihen, että takaamme tulevien sukupolvienkin elinmahdollisuudet tällä mahtavalla sinisellä planeetallamme!" 


Nimimerkki vm1948 kirjoittaa useammankin asiallisen puheenvuoron, tässä niistä kaksi:


"Rasismi ei selitä irakilaisten, somalien ja afgaanien suurta työttömyysastetta: Kuten HS:n taulukosta ilmenee, muiden afrikkalaisten kuin Pohjois-Afrikasta ja Somaliasta lähtöisin olevien työttömyys on 26,5% eli venäläisiä pienempi. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan esimerkiksi Somalian naapurimaasta lähtöisin olevien etiopialaisten työttömyysaste oli 2015 vain 22,6%. Myös kenialaiset ja Tansaniasta lähtöisin olevat ovat työllistyneet kohtuullisen hyvin.

HS:n korostaa jutussa maahanmuuttajien työttömyyttä, mutta tätäkin suurempi ongelma muiden kuin EU-maista ja Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevien yleensä todella huono työllisyysaste. Esimerkiksi tilastokeskuksen vuoden 2016 työssäkäyntitilastojen mukaan työikäisistä (18-64 v.) somaleista ja arabiaa puhuvista oli enemmistö kokonaan työelämän ulkopuolella. Näiden ryhmien työllisyysaste olikin vain 24%, kun suomalaistaustaisten työllisyysaste oli samanaikaisesti 70,3 % ja virolaisten 70,0%, venäläisten työllisyysasteen jäädessä 50,7%:iin. Afgaanien ja kurdien työllisyysasteen olivat vastaavasti edellisten, 32% ja jälkimmäisten 34,8%. Valitettavasti työllisyys ei paljon parane maahanmuuttajien toisessa, Suomessa syntyneiden, sukupolvessa, joiden työllisyysaste jäi 49%:iin.


Syy maahanmuuttajien heikkoon työllistymishaluun johtunee kultturisten tekijöiden lisäksi maahanmuuttajia passivoivasta sosiaaliturvasta ja heidän huonosta koulutuksestaan ja osaamisesta. Tilanne ei näytä hyvältä seuraavankaan sukupolven kohdalla. PISA-2012 tutkimuksesta (VTTV 12/2015) ilmeni erityisesti somalitaustaisten oppilaiden 2-3 kouluvuotta kantaväestön samanikäisiä oppilaita huonompi osaaminen matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa. FRAn haastattelussa somalitaustaiset kokivat syrjintää koulutukseenkin pääsemisessä, vaikka em. VTTV:n tutkimuksesta (ks. s. 50-51) ilmeni, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat saivat osaamistasoonsa nähden selvästi parempia arvosanoja peruskoulun viimeisellä luokallakin kuin kantaväestön oppilaat."


”Maahanmuutto vauraisiin maihin on yleensä merkinnyt sitä, että maahanmuuttajat ovat olleet pidemmälle koulutettuja kuin syntyperäiset kansalaiset. Näin on tilanne ollut keskimäärin OECD-maissa vuoteen 2010 asti. Economist.com julkaisi 6.12.2012 tätä koskevan artikkelin ”Degrees of mobility” OECD:n tutkimuksen pohjalta. Siitä ilmenee, että Suomeen tapahtunut maahanmuuton kehitys on ollut kaikkein huonointa vuosina 2000-2010 yhteensä 21 OECD-maasta. Suomessa maahanmuuttajien koulutustaso laski selvästi eniten kaikista OECD-maista, kun esim. Luxemburgin saamien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien määrä on kasvoi eniten. Kun yliopistokoulutettujen maahanmuuttajien koulutustaso OECD- maissa kasvoi viisi prosenttiyksikkoä 31%: iin, jäi OECD-maiden kansalaisten vastaava koulutustason nousu keskimäärin 29%:iin. Yli 50%:lla Kanadaan ja 47%:lla Iso-Britanniaan muuttaneilla maahanmuuttajilla oli korkeimman kolmannen asteen tutkinto. Em. artikkelista ilmenee, että kyseessä olevat maat ja Australia ovat olleet johdonmukaisia tavoitellessaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, mm pisteyttämällä oleskelulupaa hakevien koulutusta, ikää, terveyttä yms.

Suomen ohella Kreikka ja Italia ovat sen sijaan täydellisesti epäonnistuneet tässä. Saksa ja Tanskakin onnistuivat samaan enemmän korkeakoulutettuja maahanmuuttajia ainakin vuoteen 2010 asti. Portugali, joka oli myös epäonnistunut saamaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, yritti tämän jälkeen Suomessakin tunnetuksi tulleella verovapaudella saadaan maahanmuuttoa kannattavammaksi mm. suurituloisia eläkeläisiä suosiessaan.


Maahanmuuttajien koulutustasolla on myös pitkäaikaiset vaikutukset, jotka ilmenevät mm. OECD:n PISA-2012 raportista. Juuri näissä maissa missä on korkeimmin koulutetut maahanmuuttajat, on myös maahanmuuttajaoppilaiden osaamistaso kouluissa jopa kantaväestöä korkeampi. Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppilaiden osaamistasoero on kaikkein suurin kaikista PISA-kokeisiin osallistuneista maista.


Kyllä kansa tietää, mutta HS:n toimittajilla, kuten Lari Malmbergilla, ei ilmeisesti ole juttuja tehdessään käytettävissä näiden kommentoijien tai kenen hyvänsä lukutaitoisen saatavilla olevia tietoja. Kenelle toimittajat kirjoittavat, ja kuka näitä juttuja edes jaksaa lukea?



Ilmeisesti tällainen journalismi kelpaa HS:lle hyvin, kun näitä rasismilla otsikoituja kirjoituksia jatkuvasti painetaan. Nytkin sivulla A 18 on Malmbergin pikku-uutinen samalla kärjellä "Apulaispormestari Razmyar saa jatkuvasti rasistista palautetta".

Arvon HS, rasismikortti alkaa olla käytetty loppuun. Toimittajien pitäisi kaivaa faktoja pöytään. Jari Tervolta ja muilta saadut kirjalliset ideat lääkäreistä, lentokoneinsinööreistä ja huippukoulutetuista ammattilaisista, joita syrjitään taustojen vuoksi Suomessa, eivät taida olla todellisuuden koko kuva, jos kuva ollenkaan. Agendajournalistista rasisminvastaista kasvatustyötä voi tehdä ihan omissa jutuissa, mutta ei asia suinkaan ole niin, että maahanmuuttajien osaaminen, koulutus ja työelämätaidot paranevat Suomessa vaadittavalle tasolle sillä, että rasistinen puhe loppuu. Sen pitäisi loppua joka tapauksessa, mutta tällaiset jutut ainoastaan sotkevat asioita ja saavat ihmiset hiiltymään.

Helsingissä on aivan näinä päivinä 100 000 maahanmuuttajataustaista ihmistä. Määrä kasvaa jatkuvasti. Suomeen tulevista humanitaarisista maahanmuuttajista iso osa asettuu pääkaupunkiseudun ja suurten kasvukeskusten alueille. Saa nähdä, miltä nämä alueet näyttävät 20 vuoden kuluttua, ja miten kasvukeskusten asumiskustannuksiltaan edullisimmille alueille saadaan muuttamaan muualta Suomesta tulevaa suomalaista työvoimaa - löytyykö heille ylipäätään asuntoja, vaikka he olisivat valmiita maksamaan niistä itse?




3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olet tullut siihen mitä olen ihmetellyt jo pitkään. Erittäin usein Hesarin kommentoijien osaaminen, faktantarkistus ja journalistinen kunnianhimo (maallikkopaketissakin) on paljon pidemmällä kuin itse lehteen kirjoittavien toimittajien.
Yksinkertaisimpia ja todella helposti saatavilla olevia, usein numerotietoja, ei jakseta tai haluta kaivaa esiin.
Tässä oli taas yksi esimerkki.

Joko toimittajien johtaminen on huonoa, koulutus on vajaata, ihan perusyleissivistyksen suhteen se usein pomppaa silmille asioissa, joista itse sattuu tietämään, tai sitten on hyväksyttyä tuoda esiin käsityksiä, asenteita ja arvoja enemmän kuin faktoja, havaintoja.

Kun Hesari alkaa raportoida sitä mitä maailmassa tapahtuu ja jättää todella suutariksi jääneitä analyysejä vähemmällä, voisin alkaa harkita taas tilaajaksi palaamista.

Vielä 90-luvullakin Hesarin lukeminen oli juhlaa, nyt tulee liian usein ähkityksi kesken jääneen työn (vaiko sittenkin oman eetoksen lehteen vuotamisen?) johdosta. Tämä korostuu erityisesti politiikan,- ja kotimaan toimituksen kirjoituksissa. Vastuullisen median statuksen lehden noille osastoille annan korkeintaan lyhyellä koeajalla.

jope

Vesa Haapala kirjoitti...

jope, tilasin taas pienen tauon jälkeen HS:n - en luultavasti jatka. Onhan lehdessä ihan hyviäkin juttuja ja sellaisia, joita ei voi politiikalla pilata / ole sillä pilattu, mutta joka päivä kun lehden avaan, sieltä pomppii näitä täysin agendapohjaisia huttujuttuja vaikka kuinka paljon. Ja kun vielä taso on aivan surkea! Eivätkö toimittajat tajua sitä itse, että kommentoijat ovat paljon fiksumpia kuin toimittajat.

Jossakin vaiheessa tuo kommentointimahdollisuus kääntyy lehteä itseään vastaan. On ollut myös sellaisia "turvajuttuja", kuten jotkut verkossa olevat Nyt-liitteen jutut, joita ei voi kommentoida. Ne ovatkin olleet sellaisia, että lehti ei välttämättä olisi kestänyt saamaansa kritiikkiä.

HS:lla alkaa oikeasti olla laatuongelmia tietyillä osastoilla, eikä tämä ole pahanpuhumista vaan ihan tosi juttu.

Vesa Haapala kirjoitti...

jope, kirjoitin tästä HS-asiasta myös tuossa 8.4. julkaisemassani jutussa Pelle Neroth Taylorin dokkarista kommentoidessani valtamedian ja "valemedian" suhdetta.