maanantai 23. maaliskuuta 2009

Minun nimeni on Vesa Haapala

Minun pitäisi kotiutua tähän itseeni kuin olisin kanto, joka on ulottanut vain nimensä näkyviin.

Ajattelen nimeäni: pelkkä anagrammi.

Nimi ei koskaan ole näin orgaaninen muoto, sopimus on asetettu sitä vasten kuin kirves tai moottorisaha ja sen kylkeen on isketty pilkka.

Ei kommentteja: