Idiotia

Kuin nuorten punerrekäärmeiden vanneohjelma, jonka rytmiikkaa emme malta himoiltamme seurata ja kysymme, ovatko nämäkin, miten nopeasti ne ovat käytettävissä esityksen jälkeen, hien tuskin tarvitsee kuivua pyyhkeisiin, mieluummin ei; samaa vihreää, kuperaa lasia sanat, joiden lävitse hullu keisari katseli romahtavia kaupunginosia ja pyyhki kananrasvaa viittaansa, samaa silmän lasia, jonka prismassa nämä hahmot nojaavat kohti reisistään levinneen kuningattarensa rintoja, eikä hän voi kuin kääntää kasvonsa savuun ja liimautua tankoon etanan valejalan kaltaisena...