sunnuntai 21. kesäkuuta 2009
Impressio ampumavälikohtauksesta
Hän oli päättänyt säästää toisen poliisin, mutta kun se sohi aseellaan ympäriinsä ja tarjoasi päätään jyvälle kolmatta kertaa, hän ei malttanut. Laukaus lähti Audin takapuskurin suojasta, hyvältä tuelta ja upposi suoraan keskelle tummaa siviiliasua kantavaa miestä. Hän ehti nähdä hölmistyneen ilmeen samalla kun hartiat retkahtivat ja korahdus puristi rintaa. Miltei perään kuului kauempaa "Nygren, sattuiko sinuun", "Pöllänen on saatava pian hoitoon" ja ramppiin välähti sininen liekki, joka jäi kiertämään seinää parkkihallin toisella laidalla. Kun aaltoina syttyvät halogeenit kylvivät räikeää valoa hallin puolivälissä, hän oli rullannut vaimentimen taskuunsa ja teipannut aseen lujasti diplomaattiauton jarruletkujen päälle. Hyvää matkaa, herra suurlähettiläs! Hän jättäisi leikin tähän ja antaisi niille vielä kerran mahdollisuuden tutkia elämäänsä. Hän palaisi pöytänsä ääreen, missä Schiller ja muistiinpanot odottivat. Oli muutama tunti aikaa luentoon. Hänen ajatuksensa olivat kääntyneet jo pariksi kuulijaystävälliseksi kaavioksi naiivista ja sentimentaalisesta. Jälleen kerran hän ihmetteli, miten jaksaisikaan ilman näitä virkistäviä partiointiretkiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti