Moottoriteiden varsilla pinjakukkuloiden kambrit, pystyyn haudattujen asumukset ja sananlaskut jotka johdattivat kaupunkeihin, tekivät niistä ikuisia. Niityt nousseet pikkukyliin kuin norsut. Niin me vannoimme Hannibalin ja muiden matkaajien nimeen - kuin he olisivat käyneet täällä, kuin he olisivat olleet unessa ja siksi todempia!
Nyt taivas sekoittaa lipeää, suolaa, tuhkaa, rinteet sen tynnyreissä kuin valtavat koljat; kaikki kiviaines räjäytetty ja koottu uudelleen vuorille. Noiden rotkojen poimuissa liikkuvat ilvekset, kutsuit niitä mustavalkoisiksi. Ne kulkevat luomien kaltaisina imarteiden ja lohkareiden labyrinteissa, lunta ja elohopeaa sekoittaen, todistavat toisesta unesta, toisesta yöstä, jossa vastakohdilla ei ole perustaa.
2 kommenttia:
Moi! Nää impressiot on siistejä. Tämä varmaankin kasvaa tästä vielä täysiin mittoihinsa. Minä tekisin ennen lausetta "Nyt taivas sekoittaa" kappalejaon; siten rytmi olisi ehkä helpompi lukea (tosin toisinaan tuo kapea blogialusta sekoittaa laittamaan kappelejakoja joita leveämmällä palstalla ei tarvitsisi).
Joka tapauksessa näistä impressioista tulee hienoja, etenkin impressio anaalikuulista ja impressio marxismi-leninismistä ovat jo ennen syntymäänsä suosikkejani!
Sen arvaan! Kävin kommentoimassa blogissasi! Täst'edes se on lienee analomarxilaisuuden skene maailmassa. Hold on to the fire!
Lähetä kommentti