Resurssimme sekä teknisessä että osaamismielessä tekevät tuotantomme joustavaksi. Resursseja ovat muiden muassa työntekijät ja muut avaintoimijat. Seniori on resurssi, alumni on resurssi, heidän rahansa ja tietämättömyytensä tästä puheesta ovat resursseja. Orja on resurssi, vielä vammautuneenkin orjan ruumis ja tahtotila ovat. Tulitteko ajatelleeksi: Alasajamiseen kuluu resursseja, tuotannon supistaminen nielee resursseja. Silti on nähtävä mahdollisuudet.
Tällä päivämäärällä kehitystyötä tekevä henkilöstö on organisoitu osaaminen ja resurssit -tehtäväalueelle, perustyön ja ylläpidon resursseja karsitaan. Ja tästä päivästä lukien nimeän orja Anders Portinin kehitys ja resurssit -yksikön johtajaksi. Huomatkaa tämä dialektiikka. Kun kansalainen kokee turvallisuudentunteensa järkkyvän, hän voi ilmoittaa siitä meille. Häntä palvellaan. Asiakas on herra. Kohdennamme resurssimme asiakkaan tarpeiden mukaan. Missä vitussa Portin luuraa - meillä ei ole varaa tällaiseen ajanhukkaan, hänet on ylennetty tästä hetkestä lähtien!
Takaisin asialistaan. Kirjoittakaa ensimmäiseen sarakkeeseen asioita, jotka voimauttavat teidät. Taloudelliset varamme ovat valitettavan rajalliset, mutta paperia riittää. Täyttäkää tyhjä tila ideoilla. Muutkin resurssimme jakautuvat erinomaisen epätasaisesti. Ottakaa silti uusi kynä, jos vanha ei toimi. Kartoittakaa oman yksikkönne toimijoiden näkemykset hakevan toiminnan resurssien määrästä, riittävyydestä ja jakamisesta.
Avainsanat
1. Hankinta ja resurssit.
2. Kumppanuudet ja resurssit.
3. Laatu ja resurssit.
4. Kvartaali ja resurssit.
5. Kehitys ja resurssit.
Minulle ei ole aikaa käydä tätä listaa yksityiskohtaisesti lävitse. Te olette ammattilaisia, toimikaa! Kehityspuitteita. Materiaalia intraan ja nettiin. Toiminnallisia valmiuksia. Yleiskäyttöisiä, itsenäisiksi kokonaisuuksiksi muodostettavia aihioita. Tällä vauhdilla hukkaamme kaiken. Huomatkaa, etten minä puhu nyt ainoastaan positiivisista resursseista. Puhun myös siitä, kuinka käännämme negatiiviset resurssit voitoksi. Missä helvetissä Portin luuhaa. Ei minua kiinnosta, että uhrasimme hänen jalkansa tuotekehittelyyn. Minä ylennän kenet ylennän. Kantakaa se nahjus tänne! Jos teillä ei ole käsiä, käyttäkää suutanne.
Ajatelkaa rakastajattarianne - miten löydätte heidät, miten lypsätte heitä! Pistä se huuliohjain pois, idiootti, minä puhun voimavaroista. Hankkikaa raajoja, keksikää iskusanoja, tahdottamissuuntia, fluidititeettejä, resurssisynteesejä! Tämä ei ole vielä mikään Sokeva. Lounaaseen mennessä pöydälleni.
4 kommenttia:
Taas toi loppukappale vähän haraa vastaan. Tarkoitan etenkin huutomerkkejä. Muutoin tämä on entisestään parantunut siitä mukavasta versiosta, jonka luin muutama päivä sitten (tai sitten se oli eilen, en enää erota päiviä toisistaan). Tuo johtaja on mukava hahmo, kunhan pysyy joko riittävän yksiulotteisena tai sitten muuttuu hieman moniulotteisemmaksi sarjan kasvaessa; luulen että stereotypiavalinta on hyvä, pidä siis kaveri ihan fasckishkistna.
JOhtaja on mukava hahmo - veit sanat suustani. Oikeastaan johtaja syntyi näinä päivinä, joina kirjoittaminen ei aivan hirveästi maita eli jolloin polla ei säkenöin lainkaan. Kaikki kirjoittaminen on työtä, työtä ja loputonta jyystämistä. En viitsi kuitenkaan antaa periksi, ettei rutiini häviä. Käynpä tsekkaamassa blogiasi, Joonatan pyörii tuossa sängyssä kalajutun jälkeen ja yrittää nukahtaa.
David Foster Wallacella on se yks sairaan hauska tai oikeastaan sairaan traaginen novelli jostain markkinointityypeistä, siinon tota ihme bisness-spiikkiä kanavoitu jotenkin niin mestarillisesti. Oisko Oblivion -kokoelman eka novelli. Tsekkaappa!
Kiitti TM, niin mä teen. Tavallinen tarina: Tämä syntyi siten että googletin sanaa "resurssit" ja nappasin rungoksi ehkä viisitoista ekaa osumaa, pidemmälle en siinä tilanteessa jaksanut. Tästähän saa vielä sata kertaa kreisimmän kunhan vähän paneutuu.
Lähetä kommentti