- Mun Tšaikovskilla oli paise kiveksissä, ja se oli vielä narttu.
- Sen psykoanalyysi epäonnistui täysin. Amatöörimäistä. Kaveri oli tourette.
- Multa on kuollu jo kolme Tšaikovskia. Joka kerta häkki täynnä sulkia ja paskaa. Olen haudannut ne mökilleni. Muistolaatat samaa marmoria ku mopon seisontajalusta.
- Eniten Tšaikovskia huolestutti joutsen, jonka kurkkuun se oli jättänyt ryöstökoukun onkiessaan monneja.
- Mun Tšaikovski on muotovalio. Joka toinen kuunvaihdos sillä on äreyttä ja tuskaa, onnistuin vahingossa murtamaan sen kilven.
- Itse käytän aina taaimmaista vessaa, sikäli äänekäs mun Tšaikovski on.
- Me pidetään hyvin lyhyttä hihnaa, tärkeintä on säännöllinen ruokinta.
- Ihmeellisempiä ovat aamuyöt. Tšaikovski herää suden hetkellä takomaan patarumpuja ja väittää kirnuavansa kermaa.
- Mun Tšaikovski ei siedä vieläkään klassista, no ehkä jotakin Hair-musikaalia, kun siinä voi itkeä ja nauraa.
- Ajoin kerran yhen Tšaikovskin yli. Eturenkailla sain väistettyä, mutta takaa meni päältä. Otin lapion kontista ja kaivoin sen peltoon. Vasta illalla tulin tajuihini ja hain sen takaisin. Konservoitaessa se piti tästä laulusta:
Oi tuuli maailman, tuule lauhkeasti,
vie meidät kauas pois, kanna aamuun asti!
- Sä muuten romutit just äsken tän vuoropuhelun. Ei sillä, mä häpesin aina mun Tšaikovskia, se oli niin pieni. Ja kuiva. Mutta se osasi snuffata. Ostin sille kuvauskamat ja pumpun. Se oli pohjimmiltaan hyvin venäläistä ja hyväntahtoista vaikka itse sanonkin. Kyllä sitä sitten taas kestikin.
- Viisi vuotta ja se oli siinä. Mun Tšaikovski pysyi ihan jäässä.
- I lol'd with, I lol'd by, I lol'd o'r my sweet sweet him.
- Meillä piirrettiin liikennemerkkeihin. Runot oli huonoja, vaikka paperi oli mahtavaa.
- Juuri kun olimme astumassa taivaaseen, Tšaikovski näki kointähden. Kuori hohti outoa valoa, ja kupariin pakotetut siipimuodostelmat olivat irrota. Joutsenia, lammessa, se huusi minulle.
- En liiemmin välitä niiden lihasta, sanoi Tšaikovski, jota itse Englannin kuningatar oli kestinnyt veneiden kyntäessä ylös Thamesia Readingin suistolle saakka.
Tuolla hetkellä Tšaikovski näki kynityn eläimen, jonka siipien alta kulkivat teräsvaijerit. Sen silmistä herui punainen vaha, ja kaukaiset tähtikuviot romahtivat. Juuri siinä hän ennusti James Webb Telescopen synnyn, origamit, jokaisen kohtalon.
2 kommenttia:
Ding dong tykkäsin tästä. Perussanakorvausjuttu mutta toimi. Ehkä jossain kohdis ois voinu olla joku muu kun koira kyseessä, ni olis yllättäny jossain vaiheessa, mutta tykkään yleisesti siitä miten tuot tähän tällaseen ilmasuun tällasta erilaista lähestymistapaa, novellimaisuutta jne.
Jee, on aika dong vielä, yksinkertainen, koiria korvataan par'aikaa linnuilla ja muilla olennoilla, etsin tähän muitakin tasoja. Nämä ideat syntyvät nopeasti ja nopeasti pitää jotakin kehittää esiin, ettei idea kuivu. Massivointia kaivataan vielä. Mä rikollinen ajoin muuten kerran siilin päälle, enkä ole ollenkaan ylpeä siitä. Sillä oli poikaset vatsassa. Oli vaan niin kapea tie ettei mikään auttanut. Muu siili säilyi ehjänä, vaan pää oli murskana. Takarengas oli hipaissut mutta tarpeeksi. Piti hoitaa se lapiolla kylmäksi ja peltoon. Se on oikeesti nyyhkytarina, ei siitä enempää.
Lähetä kommentti