Runokoseria

Kun arvostelija ottaa aiheekseen "Suomalainen modernismi yhä täällä", ja lukija on avattu sen tyylillä. Mielipiteenvaikuttajat vain pyrkii hauskuuttamaan pöytälaatikkomiehiä - päinvastoin kuin tämä, joka agiprokoi mielenpiteitä ja yleisiä asenteita ja teeskentelee ainostaan aiheensa hauskuuden ja naurettavuuden. Taikooko tämä muuli tikusta tukkia ja onttoa puuhevosta? Kysymyksiä sataa, mutta liittyvätköhän ne koserian ongelmakenttään mitenkään? Vastaukset riippuvat viime kädessä siitä, kuinka kosher arvostelija on ja mihin kaupunkiin hän päätyy.

Koseria, tuo meitä kaikkialla kuristava viihdyttäväinen paskanjauhanta ja aasinpakina, tuo korstojen ja korsteenien äiti, korskeiden korsikalaisten koronkiskojien isä, Korson ja Troijan sisilialaisten sisar Mafia, ei ole koskaan kaukana koketeriasta eikä kosherista eikä - modernismista. Mitä sanoo Tauski? Ammuin perheeni, se kirjallisuusterapiasta. Entä BB-Henna? Tilasin uuden leuan Virosta, en enää koskaan lue Kalevalaa. Mitä modernisti? Pari- ja kolmisäe pettivät minut, nyt vaimoni häpäisee minua lukemalla runojani julkisesti. Raja edellisten lausuntojen välillä on hiirenhäntä, paitsi että Henna ja Tauski ovat julkisuuden henkilöitä, mitä modernistiparka ei todellakaan ole - hän ei örveltänyt tietään ihmisten sydämiin eikä voisi vähempää kiinnostaa.

Taannoisilla lausunnoillani kustannusmaailmasta, runoudesta ja modernistisesta formaatista sorruin koseriaan. Sortumiseni oli suuri. Samalla saatoin itseni outoon käteen: rohkaisin toisia, toiset lähetin ikiyöhön, jossa tammat hankaa pimppiään näkymättömään paaluun. Jäin siis välilihaan. Aika siirappista, mutta lukekaapa Helenaa ja Hevosta. Kirjoitelmani vaikutti manifestilta, sohinhan siinä viisikymmenvuotista raatoa pelkkiä kieltoja ja syytöksiä käytellen. Mutta keitä koseriani viihdytti, siinäpä pulma, sillä luullakseni se myös kiihdytti elintoimintoja. Ruokosokeria, näin päättelin katsellessani vasta pestyä puhdasta ruumista, jonka jalka oli leikattu irti ja vapautettu sisällöstään. Se eli teipattuna vitriinissä ja tunki lasia sivuun. "Kosher" oli joku kirjoittanut sen sääreen ja joku jalkapöytään "koketeria". Kiinnostavia sanoja. Sain niistä sanat "atria", "aterin", "atrain". Älkää kysykö miten. Pohdin siinä kuinka suloista olisikaan kumauttaa niillä kustannusmaailmaa ja antaa sille annos morfiinia, on sitä jaettu turhempaankin kipuun. Lehdessä lukisi silti vain:

HAUTAJAISTEN KARU LOPPU:
TEINI HUJAUTTI KAHDESTI SAMAN RUUMIIN PÄÄLTÄ

Tein HATTUTEMPUN, huusi yliajaja.

Arvioikaa minua. Nyt olen aivan toinen mies kuin se onneton narri, joka ilmasi itseään kooloneiksi kutsuttavien kirjallisten muotojen edeltäjillä. Puhun aforismein, yhdellä ainoalla terävällä virkeellä, löydät sen tämän tekstin lopusta. Ellet jaksa hengitysharjoitusta, hyppää yli:

[Tahtoisin, että modernismi ottaisi syliinsä meidät kaikki ja sanoisi, että Mississipiltä löytyy lisää kalmareita, että neljä vuodenaikaa ja Katri Vala ovat yhä omaäänisyyden kriteeri; että modernismi tulisi luokseni kuin MAP-kirkon vanhimmat Young & Bate ja antaisi minulle puhelinnumeronsa (040-8388226) Lasipalatsin kulmilla ja kysyisi mitä profeetta, elävä profeetta, jos sellaisia olisi tänään, ja KAIKEN palauttaminen vuoteen 1829, siis myös George W. Bushin ja John McEnroen ja Radioheadin ja KELAN ja Helvi Juvosen ja Venus Williamsin ja plasmatekniikan, minulle merkitsisi ja minä menisin mykäksi pelkästä ihastuksesta ja kehuisin niiden suomen kielen taitoa ja Joseph Smithin partaa ja kulttuurieroja ja Young vetäisi kuminaamarin päästään ja katsoisi minua hellästi silmiin ja sähähtäisi: Sinä äpärä ja huoran pentu ja huora itsekin - katso mitä annoin sinulle (arvostelu Hesarissa, pari pokaalia) ja sinä petit minut; minä hylkäsin sinut aika päiviä sitten! Otan suojiini nämä analfabeetit - sillä puolet teistä osaa tuskin tavata. Ja siinä syleilyssä minä tahtoisin, että modernismi katsoisi Jukkaakin silmiin ja sanoisi: Ei ole sun vikas ettet osaa lukea, vaan mun. Mutta koska tämä on jo toivomusten kaivo, tiedän ettei niin käy. Minä heitän mormooneille hilut ja jälleennäkemisen toivon, lähden maantietä ja tulen naapureiden laitureille kädessäni katkaistu haulikko. Siinä minä ammun ilmaa ja huudan:]

KOSERIA ON I=H=A=A=N PARASTA MITÄ SUOMESSA VOI TEHDÄ HOUSUT JALASSA, lopetetaan tää lurputus ja otetaan housut pois!