Metsäkuva

Metsäkuva on ironian takainen viileä metsänranta, ylipäätään ajatus kuolemanjälkeisestä, kun metsurit saapuvat sinne missä maa-ampiaiset pitävät majojaan korsikossa, tähtitieteelliset hinnat vuodenaikojen niminä. Plakkarissa sekä omena että kokemus elämästä, onaniasta onaniana. Yksi: "Täysiarvoinen alkaa kun ymmärrät että juuri sinun on kuoltava." Jättimäinen teräskynsi, kaksi kuusta sen nivusissa kuin eivät vielä olisi kuulleet jakautumisesta, savusta, eivät tietäisi tästä, tästä kaksikymmentä kilometriä toiseen suuntaan pelkkää kuivaa karsikkoa. Toinen: "Se suunta on nyt tässä..." -- Mitään tämän feodaalisempaa en ole aikoihin tavannut.