keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Kohtaaminen n:o 2
Joskus välttämättömän käsittämättömät yksityiskohdat, kuten valkeat vahapapanat WC-altaassa valtaavat yön. Niskaamme isketään katoilta ja pääkadun ikkunoista; ammusten tarkoitus on merkitä tuomiomme julkisella paikalla ja sitoa yhteen meidät, joilla on sekä halu että paksujen nilkkojen kantamat sääret. Aamulla en saa mieleen, onko mitään ollut tehtävissä asian korjaamiseksi. Muistan vain luotettujen miesten huoneen, johon neuvosto kokoontuu heti iltapäivästä. Siellä emalivati todistaa kaiken.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Viehättävää! Tosin väittäisin että tuossa on väärä aikamuoto yhdessä virkkeessä, luonnollisempi olisi: "Aamulla en tiedä, oliko mitään tehtävissä asian korjaamiseksi".
Moi H,
Tavallaan näiden unien (tai "unien") ylöskirjaus on loputonta rimbaud'ilaisen logiikan toisintoa eikä sellaisenaan miellytä minua alkuunkaan; vaikka syntyy viehättäviä katkelmia, ne ovat silti vain lähtöalustoja johonkin muuhun. Toisaalta näitä on hauska tallentaa, jos tarvetta myöhempään käyttöön ilmenee.
Tuo kohta jonka mainitsit on tarkoituksella omituisesti perfektissä; se korostaa unen logiikkaa ja jälkivaikutusta (mennyt tapahtuma riistäytyy omaan tilaansa ja ikään kuin jatkuu rinnasteisena muotona nykyhetkelle, siksi ei imperfektiä --- tarkoitus oli lähinnä välittää tämä outo tunnelma, että jotakin on tapahtunut peruuttamattomasti mutta silti se jatkuu yhä menneestä käsin; tulkinta voi olla sitten mikä hyvänsä).
Lähetä kommentti