Donne-remix (2)

Koko ihmiskunta on yksi ja sama tekijä ja yksi ainoa kirja

kun ihminen kuolee ei  luku häviä
vaan se käännetään   niin tulee jokainen luku kääntää

silti elämämme näyttää niin voimattomalta
vähäpätöiseltä   laajat tummat alueet   edes kivet eivät erotu
korahdus nousee syvältä
                                                 
hän teki performanssin päättyvästä elämästään  (ehkä se oli jo
kulkenut olennaisilta kohdiltaan ohi)

hänen oppilaansa ovat kertoneet     tämä toistui säännöllisesti
joka vuosi

vain manian aste vaihteli       hän viipyisi enää hetken
hän oli parantumattomasti sairas    aivan oikein     joka vuosi

oli helppo huomata   sama fantasma
haavoitti myös hänen oppilaitaan

sitten tuli tämä toinen jonka rinnan lävitse kuoleman siipi ratsasti
pitkin iltapäivälehtiä     laihan miehen kuolevaisuus

paransi heidän rakkauselämäänsä    älä kysy miten
joko alamme saada käsityksen kuinka mielettömyys muuttuu

tilastolliseksi mielekkyydeksi ympäröivän tyhjiön täyttyessä

me vain tahdoimme hetken kauneutta tai tragediaa

keskiluokalla ei ole olennaisempaa toivoa tulevaisuudesta
kuin pitkän ajan matalat korot    hammaslaminaatit

ja silti korahdus   nousee syvältä    aivan kuten kello

joka ennen soitti jumalanpalvelukseen koko seurakuntaa
tämä jokin kutsuu meitä