Merkintöjä joululukemisiin (25.-26.12.2012)

Ihmiset lasittuvat helposti kuin modernisoidut rattaat mutta miksi välittäisimme siitä;
riittää kun pidämme käsialamme tulisijoissa, joita on mahdoton havaita tai sammuttaa.

*

En ole koskaan pitänyt yhdestäkään menetelmästä mahdottoman saavuttamiseksi. Tuossa suhteessa on aivan sama kuinka kauniisti negaatio muotoillaan.

*

Bullitio: kun puhe kadottaa mahdollisuutensa tulla ilmaistuksi.

*

En vain usko sisäiseen perustaan, joka voidaan ilmaista käsitteellä ei-minkään polte jne.

*

En käsitä kuinka Eckhart on yrittänyt puhua saksalaisilleen näin.
Samalla kuitenkin ymmärrän paljon saksalaisesta filosofiasta.

*

Minusta tuntuu, että voisimme hyödyntää tätä virkistävää sadetta. Sanat voisivat merkitä jotakin, jos ruumiillista maailmassaoloa ei olisi.

*

On aivan sama kuinka hitaasti ja sisäistetysti kirjoitan tai ajattelen. Mikään sanottu ei ole välttämätöntä.

*

Sanojen suhde Jumalaan on täysin sattumanvarainen silloinkin kun sen uskotaan olevan määrätty. Siksi sanotaan, että Jumala on kaikkialla, myös kieltä muovaavassa tajunnassa.


*

Minkä tahansa oletetun seikan arvo perustuu sen arvoon filosofisena ideana;
tätä ajatusta voidaan käyttää näin ja näin.


*

Jos jokin ilahduttaa minua, niin varmuus tyylissä.


*

(Spontaaneja ajatuksia joitakin tunteja sen jälkeen kun olen lukenut Mestari Eckhartin Sielun syvyys -käännösvalikoimaa.)