Säkeniä

Karreksi jääpä uhripuisto, saartunut päivä pilvenlonkain, oksisto tumma. . .

Tylyimmin viertovat mua yöhön hylkykaivoin kuin kaksoistähtöset toisiaan vasten.

Ontelos armaan valkeaa siunausta ootan, hehkua salliman kantakiilun,

astelen, sankar valon, pyytehin pyövelin peevelpiilun, virtoihin vuolaan summan.