Matkalla

-- Et puhu tästä kellekään. Se että mä joudun käydä siellä, antaa musta ihan psykon kuvan.
-- Älähän nyt. On hyvä, että käyt siellä juttelemassa. Sähän tiedät mitä varten me halusimme että. . .
-- Turpa kiinni.
-- Ei kun ihan oikeesti.
-- Vitun retardi.
-- Me halutaan vaan että kotona olisi kaikilla parempi olla, siitä. . .
-- Etkö sä tajua kun mä sanon että turpa kiinni.

Ohiajavat autot heittävät kuraa lasiin. Äkkiä joku kiilaa väliin ja lyö edessä jarrut pohjaan, syöksymme kohti valoja ja säikähdyksen jälkeen se on tällaista seuraavat sadat metrit. Tammiston kohdalla letka tiivistyy matelevaksi, kilometrien pituiseksi nauhaksi. Nastat ropisevat ja avaan radion.

Stigin Kissankarvoja, jonka kertsi syntyi keikkabussissa Joensuusta Pohjanmaalle. Aluksi ne olivat aivan muita karvoja eivätkä ne olleet takissa vaan hampaiden välissä.

-- Mitäs tykkäät tästä biisiistä?
-- Sä oot hirvein isä mitä voi olla.