vantaalaista luontolyriikkaa jossa luonto ja ihminen sulautuvat toisiinsa perjantaiaamuna klo 9 jälkeen: yksi säälittävä kärpänen pörrää pitkin huoneistoa ja käy välillä tepastelemassa vasemmalla kädelläni, taaskin, mutta minäpoika puhallan sen nurin ja lähden kirjamessuille julkistamaan teosta. (vaikka varmasti olisi antoisampaa jäädä kärpäsen kanssa kotiin, en pidä hirveästi noista messuista...)
2 kommenttia:
Hieno!
vantaalaista luontolyriikkaa jossa luonto ja ihminen sulautuvat toisiinsa perjantaiaamuna klo 9 jälkeen: yksi säälittävä kärpänen pörrää pitkin huoneistoa ja käy välillä tepastelemassa vasemmalla kädelläni, taaskin, mutta minäpoika puhallan sen nurin ja lähden kirjamessuille julkistamaan teosta. (vaikka varmasti olisi antoisampaa jäädä kärpäsen kanssa kotiin, en pidä hirveästi noista messuista...)
Lähetä kommentti