torstai 7. marraskuuta 2013

Hasla ei friistailaa



Sieluni kolttoja, kovia polttoja, edessä oja, hasla niinku mä, jammasin tätä ja kiipesin yli jäätyneen kuran, matkalla abc:n nostolle kiinni suu, sinetti huulil, fiini minni, niin mä tätä puran, en oo maalari, vaan paskahaalari, vitun pinni, mätä, no mitä jäbä, sain valmiiks pari lainii, unohin ne, rupesin painii, sisäinen mikki, ei paineit, sisäinen nilkki, saman tien puhelimee niinku tuulessa aineit, me ollaan huipulla, ja tuuli, pelkkä huuli, ei oo tuulelle tilaa, sisäinen mäkki, wau mikä diili, ei apetta / hapetta / aina vaan tilaa, katujen lapetta ja pläkki sisäinen häkki, palaa hiili, ei mitään mitä pilaa, vetää sisään ja ulos niinku havuja, piikit keuhkossa, siin on tulos, ei avuja täs pehkossa, hasla niinku mä, oli rukous kuurasta ruohoo, nyt ohjaa, suu koskettaa pohjaa, olen potkuri, ole tän paatin potpuri, olin ite kuraa ja ruhoo, joskus pientä parista lantista, joskus ei sitäkään ees timantista, jos juon kahvii, koverrun sisältä, jos saan pahviin, ei tuu latia, pitäis kai kysyy isältä, kasvattaa patia, purkaa suuta, jos ei muuta, ei ehdi muuttua, jos ei muuta, sä ehdit suuttua, beibi hei, ei mitään ahdasta, ei määräaikasuutta, muttei myöskään mitään täysin uutta, hei älä bamlaa, mä samlaan tän vaiheiks ja laineiks, ja vaik on niin kornii, et tuu pettyyn, ei oo ruohoo, mut sä tuut vettyyn, on niin hornii, ku märän unen ornitologi, kun märän suven urinologi, ku unikorni, mun naama on ku valas, emuvainaa fileinä Sastamalas, tuu nuohoo, sun pitää snaijaa, hasla niinku mä ei friistailaa. . .

Ei kommentteja: