keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Merkintä itse tuotetun limbon reunamalta
Kaksi viileämpää päivää ja on ollut hyvä nukkua, pakenemisunet ovat tulleet välittömästi mukaan. Jopa painajaisten ilmestyminen tuntuu helpotukselta: minä nukun taas ja pystyn näkemään unia, vaikka en niitä juuri valveilla muista. Kolmas kuppi kahvia alkaa kerätä päivää repaleista, jotka yhä osoittautuvat työksi.
Toukokuu on melkein tässä, ja nyt kun talven mittainen loppu häämöttää, huomaan, että kaiken puurtamisen myötä olen kadottanut haluni arvioida aikaa ja elämää ja varsinkin kirjoitusta. Ei kai hedelmällisempää tilaa tehdä ratkaisuja: ottaa kynä käteen tai antaa olla, antaa kirjoituksen tekeytyä ruumiin takana tai sen eleissä.
Niin, jopa painajaisten ilmestyminen tuntuu helpotukselta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti