torstai 15. tammikuuta 2015

My way



Minne tieni viekin, olen tiellä kuin pääkallo.



6 kommenttia:

Liisu kirjoitti...

Aika odottamaton lause. En päässsyt siihen sisään, vaikka yritin ryömiä. :)

Vesa Haapala kirjoitti...


Moi Liisu,

tässä on tietenkin tuo monimielinen "tiellä" olo: olla tiellä (matkalla) tai olla jonkin edessä, esteenä.

"Minne tieni viekin, olen tiellä kuin pääkallo."

1. Miten jokin voi olla itsensä edessä kuin pääkallo (estää pääsy jonnekin), tämän on liityttävä jotenkin omaan itseen sisältyvään kuolemaan.

2. Kun kuljen minne hyvänsä, olen matkalla aina kuin minuun itseeni sisältyvä kuolema. Toisaalta pääkallo on jotakin joka suojaa elämää niin kauan kuin ihminen hengittää.

Tällaisia monimielisiä kulkijoita olemme kaikki, en tätä kiteytystä tämän enempää avaa, mutta jääköön itse kunkin mietittäväksi, mitä sillä voidaan ymmärtää!

Vesa Haapala kirjoitti...

Ja voihan tämä minä olla jonkin toisenkin tiellä kuin pääkallo eli tuoda muistutuksen kuolevaisuudesta: merkitty mies siis, ilonpilaaja.

Liisu kirjoitti...

Arvasin, että sen voi tulkita monella tavalla, mutta olin niin tyhmällä päällä etten jaksanut ajatella. En tajunnut 'tiellä' sanan kaksoismerkitystä, törmäsin pääkalloon ja ehkä otin sen kainalooni. :)

Liisu kirjoitti...

Jäi askarruttamaan tuo tämä bloggauksesi.
Lopputulos ajatuksissani on enää yksi sana:kuolema.

Se on jokaisen tiellä. Pääkallo pysäyttää. mutta se voi symbolisisoida myös päämäärää, joka on meille kaikille yhteinen.

Sain vahvistusta noista omista tulkinnoistasi,

Itse asiassa tuo lause on nerokas. Siihen sisältyy kaikki.

Vesa Haapala kirjoitti...

Kiitos, Liisu!