tiistai 12. toukokuuta 2015

Merkki






Joskus käteni

ovat puhtaat.

Valkea on levinnyt

yli koko ihon.




4 kommenttia:

Harry Salmenniemi kirjoitti...

Erinomaista! Nämä pienet runosi ovat hienoja poikkeuksetta.

Vesa Haapala kirjoitti...

Moi, kiitos, H! Proosailtuani palaan minimalistiseen lyriikkaan, sellaisia pieniä rentoja rivejä

Harry Salmenniemi kirjoitti...

Kirjoittajan ammattitaito eli sattuman määritelmä: kun romaania tekee, haikuja syntyy.

Vesa Haapala kirjoitti...

Hyvä määritelmä, sattuman varassa tässä mennään, muttei ammuta silmät kiinni.