torstai 14. tammikuuta 2016
Ajatus joka tuli puuroa syödessä
Kun katselen ja elän tätä aikaa, minun ei ole erityisen vaikea ymmärtää niitä psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja, joilla kolmas valtakunta onnistui kokoamaan kansan valtaosan toimintaan ja luomaan uhkakuvansa, eikä minun ole vaikea ymmärtää sitäkään, millainen kasvualusta tunnolliset perheenisät (ja äidit) ovat erilaisille kansallisille tai ylikansallisille aatteille. Samalla ihailen ihmisiä, jotka pystyivät nousemaan yli: niinpä Dietrich Bonhoeffer on minulle paljon tärkeämpi (ja suurempi) olemisen ajattelija kuin Martin Heidegger. Sinänsä olisi hauskaa tarantinomaisesti nähdä, millainen spektaakkeli 1930- ja 1940-luvuilla olisi syntynyt, jos sosiaalinen media olisi jo tuolloin keksitty ja yksi olisi huutanut Hevosen kyrpää ja toiset syytäneet # Lääppijä ja kansan johto olisi kyhännyt markkinavetoista ylikansallissosialistista ohjelmaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
18 kommenttia:
Nuo "varustautuvat" perheenisät joihin tuolla aiemmin viittasin on toistaiseksi, onneksi, vielä todella heikko signaali. Katupartiolaisia lienee muutama kymmenen, anarkokommmarien aina tappeluun valmiita markoja ehkä saman verran.
Kyllähän helsinkiläisliberaali herää heti innokkaana huolikeskusteluun kun otetaan esiin äärioikeiston uhka; ja muuten vaikenee yhtä nopeasti kuin otetaan esiin äärivassareiden aktivismi. Suuret linjat tapahtuvat kuitenkin muualla kuin noissa luupäiden kerhoissa, vaikkka ne tunnukset ja symbolit joiden piirissä nuo ryhmät liikkuvatkin ovatkin meistä niin kiinnostavan draamallisia. Ne ovat mediasexympiä. Ne ovat jossakin määrin leffaa, keskusteluviihdettä, kannanottoviihdettä meille muille somessa ja muualla. Mutta eivät ne maata kaada vaikka meitä inhottavatkin.
Itse olen miettinyt puuroa syödessä että radikalisoitumista on monenlaista.
Itse pelkään (siis jos antaudun pelkoon) enemmistöjä enemmän kuin vähemmistöjä.
Itse koen esim. radikalisoitumisena enemmistön täydellisen antautumisen globalismin edessä. Perusteen: "se nyt vaan on tätä päivää" olen kuullut satoja kertoja. Vaarallisinta että tämä radikalisoituminen näyttää, kätkeytyy maltillisuutena. Siksi se menee läpi.
Eräs kyseenalaistamaton meemi taas menee niin että ryssää pitää pelätä koko ajan niin kuin ne olis ihan heti rajan yli tulossa, mutta EU:ta joka rajat jo ylitti, ei. Ilmastonlämpenemistä pitää pelätä (niin kuin oikein on), mutta kaiken läpidigitalisoitumista ei. Kaikki "äly"muoviroska mikä tulee markkinoille menee kaupaksi suurelle enemmistölle kuin maito kaupoissa. Tämän älysälän suurkuluttajia ovat aika usein juuri ekoangstiset keskiluokat.
Näiden isojen linjojen rinnalla jotkut Odin-roolipelaajat tai varisverkostot eivät ole edes niitä kuuluisia järjestelmän ilmavaivoja vaan pienempää hölmöilyä. Tosin saattaa tulla yksittäistapauksia (hah!) jossa tapahtuu jotakin todella traagista. Ja varmaan tuleekin, koska se mikä voi mennä pieleen...
Vielä. En ota kantaa näiden maiden politiikan puolesta missään tapauksessa ( ! ), mutta oletteko huomanneet kuinka EU ei sallikaan unkarilaisten ja puolalaisten itse valita ja päättää omissa vaaleissaan oman maansa linjasta? Siinä vasta iso signaali. Euroopassa on olemassa siis jokin Korkein Maallinen Tahto jonka motiiveja ja suunnitelmia eivät vapaat ihmiset saa säätää edes demokratiassa. Sellaista demokratiaa joka toteuttaa demokratiaa EU nimittää ei-demokraattiseksi. Mutta tämä meilläkään ei tuomita vaan tuomitaan nimenomaan tuo "ei-demokraattisuus."
Mitä tämä nyt sitten on?
Tulipa pitkä kommentti. Yritin siis sanoa että joskus se mikä näyttää meistä maltilliselta tms. keskilinjaisuudelta saattaakin olla vain hyvin hyvin sofistikoitua radikalisoitimista. Itse koen EU:n liittovaltio-ideologismin, eli EU:n läpipolitisoitumisen (mm. laajentumishalu; elintila-halun?!) voimakkaaksi radikalisoitumiseksi sen kaikilla maisteilla. (Tää oli nyt idiot wind tai sitten ei...)
jope
Tässä pelätään sitä, mikä aate pääse luonnollistumaan huomamatta eikö vain? Eikö melkein pelätä että nämä partiot ovatkin kilttejä ja äärioikeistolaisuus ui salaa liveihin?
Jatketaan keskustelua illemmalla. Päivä on niin tupaten täysi, etten nyt ehdi kommentoida.
Mä teen nyt jotakin tyhmää, esitän väärän (vainoharhaisen?) kysymyksen:
Kun nyt maassamme eri tavoilla yritetään turvata ja puolustaa (ylilyönnein typerin partioin ja ilman) NAISTEN seksuaalista koskemattomuutta niin miksi kymmenestä asiaan osallistuvasta keskustelijasta ja naisrauhasta huolissaan olevasta yhdeksän on MIEHIÄ? Missä ovat naiset itse puolustamassa omaa ruumistaan? Miksi niin paljon naisia jotka päinvastoin tekevät kaikkensa todistaakseen ettei mitään hätää ole?
jope
Iltalehdistö muuten uutisoi naisista, jotka ovat ostaneet steissillä seksiä maahanmuuttajapojilta. Samoin pari sprrän työntekijää oli kärähtänyt seksisuhteesta vastaanottokeskuksen poikiin. No, nämä naiset ovat tietenkin taas vähemmistö, mutta olin "ilahtunut" suomalaisena miehenä, ettei ainoastaan oma sukupuolemme osaa lääppiä. Kyllä naisetkin osaavat ja mikseivät osaisi, kun on komistuksia tarjolla ja vieläpä niin, että saattaa irrota helposti. Toki suomityttö on tuntenut seksiturismin jo aika päivät, mutta nyt apajat ovat kotimaassakin entistä helpommat.
Sen verran nopeasti tästä: alkaa vakavasti (hieman Juhan arvelemaan tapaan), mutta menee lopussa vähän häröilyksi (hämillisyyden osoitus).
Jopen kysymykset niin laajoja ja kauaskantoisia, että sanon vaan lyhyesti: läpidigitalisoitumisen riskit ihmisrodulle tärkeä aihe (ei pelkkää auvoa fyysiselle ja neurologiselle olennollemme) eli ennustamattoman muutoksen tiellä on lajimme, EU hyvin kompleksinen juttu, voi revetä melkein millaiseksi sopaksi hyvänsä (pahimmassa skenaariossa), mutta sellaista historia on. Toivotaan, että saadaan parhaat hyödyt esiin näistä kummastakin. Yksilötasolla ainakin, sitä kun elämä parhaimmillaan on, vaikka vastuukysymykset ja sidokset ovat paljon itsemme ulkopuolellakin.
Jope: yksi juttu joka mua ihmetyttää esim. ihmisissä jotka on kovin vihreitä ja edistyksellisiä: ne lentää poikkeuksellisen paljon ympäri maailmaa voidakseen olla luovia, kokeakseen, tavatakseen kaltaisiaan tai muuten vaan paetakseen arkea toisiin tiloihin. Kuitenkin samat ihmiset paheksuvat esim. yksityisautoilua (ja kuitenkin esim. 5 hengen lapsiperheen ajankäytön kannalta infra on sellainen, että oma auto on melkein pakko, jos ei aio käyttää kaikkea aikaansa vain perustoimintojen ylläpitoon). Eka juttu, joka maailman pelastamiseksi voitaisiin tehdä, on rajoittaa lentoliikennettä. Verkon virtuaalisia mahdollisuuksia varmaan jo hyödynnetään paljonkin, mutta hirveästi on nk. turhaa ramppaamista. Vaikka toki face to face ja body to landscape -kontakti on jotain ihan muuta, ymmärrän senkin, mutta tuo lentely, sitä pitäisi saada alas..
Nyt kun tehtiin se ilmastosopimus Pariisissa niin lentoliikenne jonka rajoitukset alunperin oli Pariisiin mentäessä pöydällä päätettii nimenomaan jättää rajoituksitta. Niin. Globalismin salamasotahan siinä olisikin voinut vaarantua jos jengi ei saa lennellä vapaasti fiiliksellä niin kuin kuin ne mitkä ne on ne kaksi, tunna ja se toinen, nuo globalismin tv-evankelistat...
Muutenkin, kuinkahan paljon matkailuun, matkustamiseen ja turismiin ja näennäiseen antiturismiin (nuo reppureissaajaT) perustuvia tv-formaattejakin on? Porno ja matkailu, ja ehkä ruoka, taitavat olla maailmamme pysäytyskuva. Ja kaikkea tuota em. digiroskalla sitten surffataan. Hah, tässä alan kuulostaa ihan moralistilta, mikä kai olenkin.
Toinen ilkeys tähän sitten saman tien. Miksi muuten (kts. kaikkien edelliset kommentit) ollaan reflektiivisesti ja välittömästi heti huolissaan aina nimenomaan äärioikeiston radikalismista? Jännä meemi sekin. Missä huoli vasemmiston ääri"oikeistolaisuudesta", siellähän on määrällisesti väkivaltaan valmiita ryhmiä ihan samalla tavalla, tai missä oli ja on huoli edellisen ja nykyisenkin hallituksen eu-federalistisesta radikalisoitumisesta. Tämä siis retorisena kysymyksenä, ei tarvi kenenkään yrittää vastata.
Itse asiassa nyky-yhteiskunnassa voi olla hyvinkin radikaali ilman leimailun pelkoa jos on oikeassa radikalismissa. Tästä muuten se syntyykin se suomalaisten jakatuminen leireihin. "Rasistit" ovat sitä mieltä että "suvaitsevaiset" ovat omassa tilassaan äärimmäisen radikalisoituneita ja ovat huolissaan, ja tämä sitten myös päinvastoin. Se näkyy kielenkäytössä ja siinä kuinka nykyään on melkein kaikkeen varmuuden vuoksi päivitettä alleviivaus mihin ryhmään ei kuulu. Koska ajatellaan että on vain kaksi ryhmää. Kesän loppu 2015 ja Immonen/Meillä on unelma/pakolaistulva ja maa jakautui kahteen leiriin. Jompaan kumpaan sun on kuuluttava ja jos et kuulu, olet niitä toisia.
jope
Minusta Vesan kirjoitus ja siihen vastaavat kommentoijat ovat kaikki samalla viivalla, s.o. yhtä hyviä sanankäytössään ja päätelmissään.
Joku siellä ihmetteli kun miehet täällä vain keskustelevat asioista, jotka koskettavat läheltä myös naisia.
Missä naiset? No minä tässä, yksi. (Luulen ainakin olevani nainen tässä miesvaltaisessa seurassa.)
Miesvaltaista on koko maailma. Alusta pitäen ollut. Nainen on ollut vuosisatoja se "heikompi astia". Paljon on tarvittu taistelua naisten oikeuksista olla ihminen miehen rinnalla. Jonkun verran saavutettukin, mutta ei tarpeeksi. Suomessa asiat aika hyvin, mutta muualla, nämä maahantulijat sen todistavat, suorastaan surkeasti.
Minä ihmettelen, sallikaa se minulle, miksi ns. maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi miehiä? Miksi heitä yleensä on otettu vastaan ja järjestetty niin hyvät olot kuin mahdollista?
Kun olen katsellut telkasta niitä olosuhteita, joita noissa maissa, joista pakolaiset ovat lähteneet, niin luulisi, että suurimmat kärsijät ovat naiset ja lapset. Eikö miesten kuuluisi olla siellä, heidän tukenaan ja turvanaan. Mutta niin ovat poisjuosseet ja jättäneet naisensa ja lapsensa hätää kärsimään. Pelkurit, raukat.
Eikö millään keinolla voitaisi enää pysäyttää noita miesjoukkoja ja käydä noutamassa hätää kärsiviä naisia ja lapsia pakolaisleireiltä? Onko se mahdotonta tässä miesvaltaisessa maailmassa? Joskus, olen kuullut, että esim. merihätään joutuneessa laivassa, on ensin annettu naisten ja lasten astua pelastusveneeseen ja sitten vasta miehet, kapteeni viimeisenä. Missä ovat herrasmiehet nyt?
Onhan niitä, jotka ovat ottaneet perheensä mukaan. Se on sentään jotakin.
Tuli mieleen, kun kävin äsken Prismassa ja siellä lehtitelineessä otsikkoja myytävänä. Yhdessä luki: SPR:än naiset harrastaneet seksiä pakolaiskeskuksissa siellä olevien miesten kanssa.
Ohoh, ajattelin. Ovatpa he olleet auttavaisia. Uhranneet itsensä. Ja jos se on ollut heitä mukavaa, niin vielä parempi!
Jotenkin on tullut sellainen mielikuva miehistä yleensä - ja lehdet sitä käsitystä vahvistavat - että eniten naisissa miestä kiinnostaa seksiin liittyvät asiat. Miehet tuntuvat alati olevan "tarpeessa". Ehkä naiset ovat samaa sorttia. Mutta eri tavalla. Oi, oi. Miten maailma, ja ihmiset on luotu. Tärkein asia, sama kuin eläimillä, on suvun jatkamisen tarve. Enää ei vain aina haluta lapsia, seksistä on tullut huvittelumuoto!
Tähän loppuun pitäisi saada SUURI hymiö, ja miksei suuri SYDÄNKIN kelpaisi!
Kiltit miehet, osaatte kirjoittaa hyvin!
Liisu, sulla oli tuossa jo pari sellaista epäkorrektia kysymystä, että joutuisit niistä tietyissä piirissä nopeasti tilille. Kerettiläisenä. Juuri sitä minne naiset ja lapset on jätetty, on kysymys jota "hyvät ihmiset" eivät esitä. Siihen on kehitetty noissa piirissä vastauskin: vain miehet ovat kykeneviä selviämään vaarallisesta matkasta esim. Välimeren yli. Vastaus ei tosin selitä miksi miehiä on samassa suhteessa myös niiden joukossa jotka hurauttavat Eurooppaan reittilennoilla.
Niin. Miksi naiset on sitten jätetty? Tiedämmekö me?
Itse jollakin, ehkä kierolla ja varmasti väärällä tavalla, seuraan tätä kriisiä myös silläkin silmällä miten ihmiset näiden asioiden suhteen leiriytyvät. Yllättävän moni ottaa selvän asennon joko liberaalien tai sitten nationalistien leireissä. Itse tunnen itseni Jekylliksi ja Hydeksi. En kyllä tiedä kumpi minussa on kumpi. Yritän olla kuulumatta kumpaankaan jengiin mutta itsepetoskin kai sekin on, jollakin tapaa.
Pitää kaiketi vain uskaltaa katsoa mitä tapahtuu. Voi olla että asiat ratkeavat jollakin tapaa vuoden, kahden sisällä ja ongelmat näyttävät nyt suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat tai sitten tämä mikä on menossa taloudessa, EU:ssa, terrorismissa, pakolaiskriisissä jne. on juuri se: tarina uppoavasta lännestä, ja me olemme pian taistelemassa pelastuveneistä. Rahallahan voi ostaa itselleen edelleen olosuhteet ja paikan missä voi jatkaa siinä kuplassa missä haluaa jatkaa.
jope
Poijjaat ja lissu. Mulla blogissa vielä aiheesta kirjoitus eilisen Pressiklubin tiimoilta.
Tuohon kysymykseen miksi niin monet maahanmuuttajat / turvapaikan hakijat on varmasti monta osavastausta, syitä on monia ja ne riippuvat paljon siitä, mistä tulijat ovat. Lähi-idän alueelta tulevissa (muslimi)kulttuureissa mies on perheessä ykkösosassa, kaikki pyörii miehen (ja hänen arvonsa) ympärillä, vaikka naisen rooli olisi aktuaalisesti kuinka tärkeä. Tilanne on aivan toinen kuin meillä "tasa-arvoisissa" länsimaissa, olkoonkin, että alueelliset erot samankin kulttuuripiirin sisällä saattavat olla isoja. Joka tapauksessa poikalapsesta saakka miehen asema on aivan toinen ja elinpiiri toinen kuin tytöillä / naisilla. Naiset hoitavat kodin, miehet sen ulkopuoliset asiat (jossa naiset vierailevat tiettyjen sääntöjen ohjaamina).
Siispä kyllä jos joku lähtee noista maista tähän suuntaan, niin yleensä se on mies. Joko tiedustelemaan (turvaa, parempaa elämää, ehkä myös perheelleen), pakoon sotaa, seikkailemaaan.
Kyllä minä itsekin lähettäisin poikani pois kuolemasta, jos siihen olisi mahdollisuus. Mutta luultavasti on kulttuurisesti miltei kyseenalaistamatonta, että jos vain yksi / joku lähtee, se on mies. Siinä tuskin on mitään outoa heidän ajattelussaan. Ehkä nuoret miehet sitten myös selviytyvät parhaiten. Köyhiä he eivät suinkaan ole, ja miksipä pakenevan pitäisi olla.
Meidän silmissä tällainen ei näytä kovin urhoolliselta. Eikä se miehen ensisijaisuus ja miehen oikeus -ajattelu häviä minnekään, kun siirrytään muutama tuhat kilometriä tänne / muualle Eurooppaan. Siitä on nähty jo ilmiöitä. Jotkut tulevat maista, jossa nainen voidaan julkisesti kivittää, piestä raipoilla jne. Sitä miehet ovat tietyillä alueilla nähneet pienestä saakka. Siinä on pientä sopeutumishaastetta sitten.
Minulla ei ole mitään eri kulttuurien välisiä suhteita / avioliittoja vastaan, mutta onhan siinä melkoiset riskit, jos suomalainen nainen ottaa tietyltä muslimialueelta tulleen miehen. Kun paras kuherruskuukausi on ohi, aletaan sitten sovitella kulttuurisia käytäntöjä yhteen. Sanonpa vaan, että suomalainen nainen tasa-arvon opettajana ja usein myös perheen elättäjänä on siinä kovilla, vaikka toki hyvinkin voi parhaissa tapauksissa käydä, mutta onhan se melkoinen henkinen siirto mieskeskeisestä kulttuurista tasa-arvoiseen parisuhteeseen. En tahdo tällä sanoa, etteikö lähtömaissa voisi olla hyviä avioliittoja, mutta ne toimivat vähän eri periaatteella kuin nämä länsimaiset, jotka eivät aina nekään kovin hyvin toimi.
Mutta ehkä pitäisi antaa ihmisten itsensä kertoa, eikä vain arvella näin.
Vielä Liisun kysymykseen, että haluavatko miehet naisesta lähinnä seksiä. Jonkin aikaa ainakin se on tärkeää, ehkä aina, mutta pitkässä suhteessa en ainakaan minä pelkän seksin voimin olisi pärjännyt.
PS. Itsessäni herättää luottamusta, kun turvapaikkaa hakeva / tänne tuleva yksikkö on perhe, eikä poikaporukka, koska tiedän millainen dynamiikka niissä kahdessa pätee, miltei kulttuuritaustasta riippumatta.
Vesa, todella totta, myös suomalainen poikaporukka on porukka jonka haluan kiertää kaukaa. Ja onhan niissä oltu kauan kauan sitten itsekin. Idiotismi oli massiivista. Ja naisista puhuttiin ja niitä yritettiin. Keinot oli vain ehkä toiset vaikkeivät fiksut meilläkään.
Mutta sitten kun kovin suvaitsevainen hazard-hahmo saisi vapaasti päättää tuleeko hänen seinänsä taakse asumaan kurdiperhe vain neljän maahamme kotoutuvan irakilaisotilaan solu-asunto niin luulenpa tietäväni tuonkin hahmon valinnan.
Silti tämä moralisaatio siitä miten tulisi ajatella ja ettei taustoilla tms. ole merkitystä kun oikein kovasti ihmistä universaloidaan.
jope
Niin, en minäkään ymmärrä mihin rehellisyyteen / itsepetokseen kaikkein suvaitsevaisimpien jutut perustuvat. Mutta: vaikka järki täytyy pitää päässä ja suhteellisuudentaju, eivät ne ole syitä jättää auttamatta ihmisiä. Mutta auttamisessakin tarvitaan kuria ja auttaminen on aina (silloin kun sillä pyritään auttamaan ihmistä yhteiskunnassa eteenpäin) jotenkin ohjattua, pedagogista, sillä täytyy olla joku päämäärä, siinä täytyy olla osallistamista ja vastavuoroisuuden mahdollisuutta, sillä muutoin auttaminen ei johda kovin hyvin siihen mihin pyritään eli ihmisyyteen ja ihmisen pärjäämiseen ja oma-arvontuntoon. Auttaminen ei voi olla tuhlaamista ja jumalallista armoa, koska me olemme ihmisiä ja meitä koskevat yhteiskunnalliset kysymykset. Kulttuurisesti universaalia ihmistä ei ole olemassa, on vain joukko yhtymäkohtia ja eroja. Jos olisi kulttuurisesti universaali ihminen, emme näkisi tässä määrin sotia ja pahuutta.
Tänä iltana tuli tv:ssä vitosella kolmiosaisen sarjan Neiti Frimanin taistelu viimeinen osa. Se kertoo naisten taistelusta äänioikeuden puolesta Ruotsissa 1900-luvun alkupuolella. En ole sitä seurannut, mutta tämän viimeisen osan katsoin sattumalta. Ja hitsi, miten voimaannuttava se oli! Oli kiva katsoa miten naiset yhteisvoimin puuhaamalla saivat asioita lutviutumaan kohdalleen, paljastamaan vääryyksiä, ja vastustamalla miesten piintyneitä ajatuksia ja suoranaisia petoksia, päättyi filmi naisten voitoksi.
Onhan Suomessakin monen määrätietoisen naisen ja ehkä miehenkin avulla saatu naisten osaa nostetuksi.
Ensimmäinen vaihe olisi tuolla muslimimaissa niin kuin kaikkialla muuallakin saada aikaan koulutus, niin pojille kuin tytöille. Lukutaito on ehdoton edellytys, jotta saadaan kansaa nostetuksi kohti parempaa tulevaisuutta sekä miehille, että naisille. Pyrkimys tasa-arvoiseen yhteiskuntaan kaikkine hyvine puolineen ja mieluummin vielä jalostetummassa muodossa ratkaisisi monta pulmaa.
Uskonnot riitelevät nykyisin siinä kuin ihmisetkin. Olisiko sula mahdottomuus sulattaa jumalat yhteen muottiin, koska ihmiset tuntuvat jumalaa tarvitsevat. Kaikkien uskontojen jumalista otettaisiin parhaat palat. Synnytettäisiin maailmanuskonto jossa hyvyys olisi pääosassa.
Taitaa mennä liian pitkälle mahdottomuuksiin asti luomani visio tulevasta maailmasta. Teoriassa se voisi olla vaikka mahdollista, mutta ihmiset on luotu sellaisiksi millaisina heidät tunnemme. Ei toivoa pojat!
Mutta ihmeitä voi aina tapahtua. Olisipa kiva tietää millaiseksi maailma on muotoutunut vaikkapa 3000-luvulla. Alussahan sitä vasta ollaan. Eikä voi kieltää, etteikö kehitystä olisi tapahtunut jo meidän päiviimme asti. Aah, älkää naurako! Saahan sitä olla toivorikas!
Ja sen vielä sanon Suomen pojille ja miehille kunniaksi, ettei voi edes kuvitella sellaista tilannetta, että jos Suomeenkin tulisi yhtäkkiä ankarat ajat, kaikki olisivat hengenvaarassa, että miehet ja pojat ryntäisivät pakoon suurin joukoin ja jättäisivät naiset ja lapset kärsimään. Meniväthän he rintamalle sotien aikana suojellakseen maataan ja naisia ja lapsia. Siitä suuri kiitos heille! Henkensä uhalla menivät, käskystä tosin. Oman henkensä uhalla.
(Tää on naiivia juttua, tiedän, tiedän, mutta ajatuksen vapaus pitäisi olla vielä voimassa. Naiiveillakin.)
Ääh. anteeksi (mahdolliset) kirjoitusvirheet, syynä vauhtisokeus!
Liisu, et kertonut mitään naivia ainakaan minun silmissäni. Kaipa tuollainen selkeys pitäisi muidenkin säilyttää.
Noita yhteisiä maailmanuskontojahan on paljon yritettykin. Itse en sellaiseen Imagine-all-the-people- juttuihin koe luottamusta, enemminkin "paikalliseen sopimiseen" ( hah) eli kulttuurien monimuotoisuuteen ja rikkauteen ja pienten kulttuurien säilymiseen. Eräänlaiseen ihmissuvun biodiversiteettiin. Siksi juuri olenkin, ehkä aika tyypillinen nössöhumaani, ymmärtänyt vasta myöhemmällä iällä globalismin (vasemman laidan ja oikean laidan sellaisen) vaaroja toisella tavalla.
On tosiaan hassu juttu että kun eräät piirit haluavat tätä pakolaistilannetta verrata Suomen evakoihin ja sillä jotenkin muistuttaa meitä että "kyllähän mekin avun tarpeessa oltiin" niin samalla tahallisesti unohdetaan se, että meidän "pakolaiset" olivat nimenomaan naisia ja lapsia. Ruotsiin lähetettiin sotalapsia, Karjalasta tuotiin pois naiset, lapset, vanhukset. Tilanne ei ole verrannollinen oikeastaan missään suhteessa.
Mutta tähän infosotaan( ? ) jota nykyään käydään kaikilla rintamilla tyyliin kaikkein sota kaikkia vastaan, alan itse olla jo turtunut. 99% asiasta keksustelijoista on omassa kannassaan niin hiton ilmeisiä argumentteineen ja maneereineen. Niin hazardit ja tynkkyset. Kuulunen itsekin joukkoon. Toisilla on ideologiaa ja sentimentalismia, toisilla numeroita ja tilastoita. Molemmilla juuri siksi eri johtopääökset. Mutta eivät tätä kai argumentit ratkaise. Ihmiset valitsevat kantansa ja tekonsa ja ehkä 10 vuoden kuluttua sitten kysymme itseltämme mitä teimme vuosina 2015-2018. Mutta miten päin kaikki on sitten, sitä en tiedä.
jope
Laitan loppuun sen pahimman skenaarion kuvauksen. En tarkoita tällä että itse uskon tähän. Tämä on vain yksi mahdollisuus saksalaisprofessorin mukaan:
http://www.kansalainen.fi/950-miljoonaa-afrikkalaista-ja-arabia-tekevat-lopun-euroopasta-vuosisadan-puolivaliin-mennessä
Paras puolustus on tietenkin ohittaa yo. artikkeli sen perusteella missä lehdessä se on julkaistu. Sellaisilla perusteilla voi ohittaa mitä tahansa, koska meillä on oma valintamme tehdä se. Samaan tapaan Karl Marx ohitettiin 1800-luvulla kun mies ennusti ja loihti esiin mihin Eurooppa on menossa. Mutta tuo artikkeli avaa sitä, miksi meistä on niin vaikea ymmätää miksi "ne toiset" ovat niin sairaan huolissaan rajoittamatttomasta maahanmuutosta. Tuon professorin laskelmien valossa ymmärrämme miksi se huoli, se huoli joka on meistä niin väärää, on niin suurta. Jutttuun törmäsin erään suomalaisprofessorin sivulla, eli ei toi ihan vain rasistien heiniä ole. Näitä juttuja ajatellaan. Kunpa osaisi olla ajattelematta.
Lähetä kommentti